Sivut

perjantai 30. elokuuta 2013

Uusi kotimme

Ihanaa, vihdoin on muuttopäivä! Minulla on toki ollut jo kauan nämä asuntoesittelykuvat uudesta asunnostamme, mutta koska olen hieman taikauskoinen ja muutama asunto on mennyt alta höpsöistä syistä, niin en ole uskaltanut esitellä näitä kuvia, kun vasta nyt muuttopäivän koittaessa. Laitan tähän myös mukaan kuvan siitä höpsöstä pikku syystä, miksi ainakin kaksi asuntoa jäi meiltä saamatta, eli kuvan Viirusta.

Miten noin söpö pikku mussukka voi aiheuttaa sen, että asunnon hankkiminen ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin olimme kuvitelleet? Ensimmäinen asunto, joka meille jo luvattiin, kaatui siihen, että vuokranantaja päättikin viime hetkellä, ettei halua lemmikkejä asuntoon. Minä sen sijaan epäilen, että hän ei halunnutkaan juuri tuota rotua asuntoonsa. Toinen asunto sijaitsi Saksan puolella, muutama metri Alankomaiden rajasta. Saksassa staffordshirenbullterrieri on luokiteltu vaaralliseksi roduksi, eikä sen kanssa saa muuttaa Saksaan. Vierailla saa maksimissaan neljä viikkoa, mutta muuttaa ei saa. Noh, emmehän me tietenkään sitten voineet sitäkään kämppää ottaa.

Kaikenlaisia mutkia sitä on tullut matkaan, kun on mennyt hankkimaan tuollaisen rodun edustajan. Mikä hassuinta Viiru on maailman kiltein, rakastavin, hiljaisin ja helpoin koira. Ja kaikki, jotka ylipäänsä ovat olleet tekemisissä tämän rodun kanssa, muistavat aina mainita, kuinka ihania ne ovat luonteeltaan. Tokihan mistä tahansa rodusta saa kasvatettua vaarallisen, ja staffi lihaksikkaine vartaloineen ja vahvoine poskilihaksineen on valitettavasti suosittu rotu koiratappeluihin. Kuten juuri muutama päivä sitten USA:ssa oli takavarikoitu 367 pitbull-tyyppistä koiraa koiratappeluringistä. On niin surullista, miten ihmiset voivat kohdella eläimiä tuolla lailla, ja muokaavat tällaisista ihanaluonteisien rotujen yksilöistä tappajia. Toivon todella, että mahdollisimman moni näistä takavarikoiduista koirista saataisiin kuntoutettua, jotta ne voivat päästä viettämään onnellista koiran elämää.

Ohoh, tästä koti-kirjoituksesta tulikin yhtäkkiä koirakirjoitus. No niin voipi käydä, kun innostuu kirjoittelemaan. Ja liittyihän tuo koira-asia kuitenkin meidän kodin saamiseen merkittävästi. No, tässä tulee kuvia...











torstai 29. elokuuta 2013

Aitoja hetkiä

Tähän mennessä olen enimmäkseen näyttänyt kaikkea kaunista ja ihanaa. Jatkossa aion toki keskittyä myös ihaniin asioihin ja kauniisiin hetkiin ja söpöihin yksityiskohtiin, mutta aion myös näyttää teille enemmän arkea. Kun pääsemme omaan kotiin, niin se onkin helpompaa. Tähän mennessä emme ole vielä oikein pääseet tavalliseen arkeen kiinni, kun hotellielämä tarjoaa siihen melko huonot puitteet. Tässä siis kuvia hotellihuoneestamme ja varastolta, tällaista meidän arki on ollut viime aikoina.





tiistai 27. elokuuta 2013

's-Heerenberg - Emmerich - Kleve - 's-Heerenberg

Lauantaina meillä oli tarkoitus lähteä ajelemaan pyörillä Saksan puolelle Bocholtiin noin 30 kilsan päähän. Tarkastimme aamulla säätiedotteen, joka lupasi sadetta, niin emme sitten viitsineet lähteä niin pitkälle polkemaan. Menimmekin sitten ihan tuohon lähelle noin viiden kilometrin päähän Emmerichiin (myös Saksan puolella), ja kun sadetta ei näkynyt, niin jatkoimme vielä 11 km eteenpäin Kleveen.

Retki oli oikein hauska. Emmerich sijaitsee Rheinin rannalla, ja se oli kiva pikku kaupunki. Sieltä löysimme myös paaaaljon isomman ruokakaupan kuin mitä meillä täällä Hertsulassa on. Kun tarvitsee isompaa täydennystä, niin kannattaa sitten suunnata sinne. Ja sieltä löytyy myös mun lempparisuklaata (suomalaisten suklaiden jälkeen)! Yogurette mansikkasuklaata en ole vielä löytänyt täältä Alankomaiden puolelta, mutta heti kun menee rajan yli Saksan puolelle, niin johan alkaa Yogurettea löytyä.




Vain muutama kuva Emmerichistä, seuraavana Kleve.







lauantai 24. elokuuta 2013

Flunssailua

Kun stressi hellitti, niin flunssahan sieltä tuli. Minulle on hyvin tavallista, että kiireisen jakson jälkeen, kun asiat hieman rauhoittuvat, saan flunssan. Niin myös tälläkin kertaa. Olen ollut melkein koko tämän viikon ihan uuvuksissa, mutta nyt on onneksi taas terve olo. Bloggailut ovat jääneet kokonaan, kun voimat ovat olleet kovin vähissä. Tässä kuvakoostetta tältä viikolta. Ensimmäinen kuva on viime lauantain Arnhemin retkeltä, kun en vielä tajunnut, että olin tulossa kipeäksi, mutta olo oli jo kovin voimaton.





Yllä olevat kuvat ovat kaikki Arnhemin retkeltä, seuraavat kuvat ovat Hertsulasta. Ensimmäisessä kuvassa näkyy meidän hotelli.





torstai 15. elokuuta 2013

Viikko takana



Nyt olisi sitten viikko takana Hertsulassa , ja hotellissa asustellaan edelleen. Kämppä on onneksi jo tiedossa, mutta näillä näkymin pääsemme muuttamaan vasta syyskuun alussa. Hotellissa asuminen ei tosiaan ole mitään herkkua, kun yrittää elää tavallista elämää. Onneksi ympäristö on niin kaunista, että ulkona kelpaa tallustella hiukka pidempiäkin retkiä.

Ja pyöräilyähän täällä tulee harrastettua. Eilenkin pyöräilimme kiertoreittiä Doetinchemiin. Olimme perillä kahdeksan maissa, niin eihän siellä enää siihen aikaan ollut mitkään kaupat tai kahvilat auki, ainoastaan jotkut ravintolat. Täälläpäin menee suurin osa kaupoista kiinni kuudelta arkena, paitsi jotkut on perjantaisin pidempään. Meidän ruokakauppa on onneksi auki yhdeksään. Meillä kun ei ole keittiötä eikä edes jääkaappia, niin joudumme ramppaamaan kaupassa yhtenään.














sunnuntai 11. elokuuta 2013

Pyöräillen Arnhemiin


Eilen lähdimme pyöräillen Arnhemiin, joka sijaitsee 30 kilometrin päässä 's-Heerenbergistä. Pyöräily Alankomaissa on super hauskaa, koko maassa on laaja ja selkeästi viitoitettu pyöräilyverkosto. Ainoastaan kova tuuli tekee pyöräilystä toisinaan takkuavaa. Matkalla Arnhemiin meillä oli niin kova vastatuuli, että olin varma, ettemme ikinä pääsisi perillä. Onneksi olin väärässä! Olin myös nälkäinen ja energiatasot olivat alhaalla, joten viimeiset kilometrit olivat todella rankkoja.

Paluumatkalla meillä oli myötätuuli, joten pyöräily oli huomattavasti miellyttävämpää. Lounastauko Arnhemissa antoi tarvittavaa lisäenergiaa, joten pyöräilymatka takaisin oli oikein hauska!

Olen pyöräillyt täällä ollessani jo yli 100 kilometriä. Pyörä onkin täydellinen kulkuväline lähialueilla kulkemiseen. 50 000 asukkaan Doetinchem on vain 10 kilometrin päässä, ja siellä on hyvät ostosmahdollisuudet, jos jotain ei saa meidän pikkukylästä. Amsterdam on hiukka liian kaukana pyöräiltäväksi (130 km), mutta junallahan sinne sitten pääsee, kun tulee tarvetta. Tosin Hertsulassa ei ole juna-asemaa, joten ensin pitää pyöräillä Doetinchemiin, josta junamatka Amsterdamiin kestää vajaat kaksi tuntia.






lauantai 10. elokuuta 2013

Eka päivä Hertsulassa

Saavuimme 's-Heerenbergiin (tai Hertsulaan niin kuin olemme sen nimenneet) torstaina yhden maissa. Ensimmäisenä oli vuorossa pyörien jättö hotellille, sitten suunnistimme etsimään varastoa, johon tavaramme jäivät siksi aikaa, kun joudumme asumaan hotellissa. Illemmalla muistimme, että olimme jättäneet varastoon muutamia tärkeitä juttuja, joten päätimme lähteä käymään pyörillä varastolla.

Hertsula on ihan keskellä maaseutua. Pyöräretkellä näimme hevosia, lehmiä, lampaita, possuja, laamoja, peuroja, sekä yhden strutsin. Olen aina haaveillut asumisesta maaseudulla. Saa nähdä, onko se ollut haaveilemisen arvoista!